Piristän harmaata tiistaita kuuntelemalla reggaetonia. Tän blogin nimi pitäis oikeestaan olla Salsa- ja Reggaetonhullun päiväkirja, mutta se kuulostaa vielä typerämmältä ku sen nykynen nimi. Erityisesti kuubalainen umppa-pumppa on mun juttu. Muunlaista reggaetonia en enää juurikaan kuuntele, ne wisinit ja yandelit ja daddy yankeet on ruvennu tekemään ihan ihme musaa.
Sitten takaisin edellisen blogimerkintäni aiheeseen: Kuunneltuani Calle Realin uusimman platan muutamaan kertaan läpi totesin, ettei se sittenkään taida olla yhtä hyvä kuin edellinen. Ensivaikutelma oli tosi hyvä, mutta fiilis lopahti. Sen edellisen levyn kanssa kävi toisinpäin - mä olin alkuun hieman hämmentynyt erilaisesta soundista ja mietin että mitä oikein tulikaan ostettua, mutta sitten odottamatta rakastuinkin levyyn täysin. Huono tuo uusi levy ei kuitenkaan oo, kaikkea muuta, ja voin lämpimästi suositella kaikille sen hankkimista. Levyn nimi on siis Me lo gané.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment